Spiritismin tieteellinen, filosofinen ja uskonnollinen näkökulma

ALLAN KARDECIN OPIN YSTÄVÄT RY · JULKAISTU 01.12.2013 · PÄIVITETTY 06.02.2015

Spiritismin [1] ts. spiritistisen opin [1] tieteellisen näkökulma

Vertaukseksi spiritismin [1] tieteelliselle näkökulmalle voidaan ottaa esimerkiksi tähtitiede. Historia kertoo, kuinka Kopernikus tutki kiistämättömästi havaittua ilmiötä – taivaankappaleiden liikkeitä. Havaintoihinsa perustuen he tekivät johtopäätökset, jonka mukaan maapallo ei ole maailmankaikkeuden napa ja taivaankaari on avaruus, jossa maapallo kiertää aurinkoa. Itse ilmiö – taivaankappaleiden liike – oli havaittu ja tulkittu ihmisten kaukaisimmasta menneisyydestä lähtien. Tämä tieteellinen keksintö antoi tälle ilmiölle loogisen selityksen, mullisti maailmankuvan ja avasi ihmiskunnalle valtavan uuden alueen tutkittavaksi tästä uudesta näkökulmasta.

Spiritismi [1] tai ts. spiritistinen oppi [1] perustuu materiaalisen maailman suhteisiin Henkien [2] tai Henkien maailmassa [4] olevien olentojen kanssa. Merkkejä siitä kohdataan kaukaisimmasta menneisyydestä lähtien. Se sai alkunsa kiistattomasti havaittujen ilmiöiden pitkäkestoisesta tarkkailusta ja syvällisestä analysoinnista. Kopernikuksen keksinnön tavoin, se antoi näille loogisen selityksen, mullisti maailmankuvaa ja avasi ihmiskunnalle valtavan uuden alueen – näkymättömän maailman [4] – tutkittavaksi tästä uudesta näkökulmasta. Voidaan myös oikeutetusti sanoa, että spiritismi [1] on tiede, joka näytti toteen kokeellisesti sielun [5] olemassaolon ja sen kuolemattomuuden. Tämä on spiritismin [1] tieteellinen näkökulma, jonka käytännöllistä puolta tarkastellaan lähemmin teoksessa Meedioiden Kirja.

Spiritismin [1] ts. spiritistisen opin [1] filosofinen näkökulma

Spiritismi [1] kertoo seikkaperäisesti mistä tulemme, minne menemme ja mikä on elämämme tarkoitus. Sen filosofia kattaa koko maailmankaikkeuden sekä maan sen yhtenä osana. Spiritismin [1] filosofinen näkökulma on seikkaperäisesti esitetty teoksessa Henkien Kirja, joka on koonnos korkeimpien Henkien [2] opetuksista.

Spiritismin [1] ts. spiritistisen opin [1] uskonnollinen näkökulma

Korkeimpien Henkien [2] kommunikaatiot tuovat ilmi olennaisena osana Jumalan olemassaolon, sekä useita muita uskonnolliseksi luokiteltavia näkökantoja. Uskonnollisesta näkökulmasta spiritismillä [1] on perustanaan kaikkien uskontojen olennaiset totuudet: Jumala, sielu [5], kuolemattomuus, tulevaisuuden rangaistukset ja palkitsemiset; mutta se on riippumaton mistä tahansa erityisestä uskonnon harjoittamisesta. Näin ollen katolinen, protestantti, juutalainen voi uskoa Henkien [2] ilmaisuihin ja seurauksellisesti olla spiritistisen opin [1] omaksunut. Sen tarkoitus on poistaa epäuskoisuus ja näyttää toteen niille, jotka kieltävät tai epäilevät, että sielu [5] on olemassa, että se säilyy elossa ruumiin kuolemasta, että se joutuu kokemaan seuraukset elämänsä aikana tekemälleen hyvälle ja pahalle ja tämähän on kaikissa uskonnoissa.

Korkeimpien Henkien [2] opettama moraali, kuten Kristuksenkin moraali, tiivistyy tähän evankeliseen elämänojeeseen: ”Tehkää toisille sitä, mitä haluaisimme muiden tekevän itsellemme”. Spiritismin [1] moraali on siis olennaisesti kristitty, koska oppi, jota se opettaa, on ainoastaan yksityiskohtainen esitys ja täytäntöönpano Kristuksen moraalista, joka on kaikista puhtain ja jonka ylemmyys ei ole kenenkään kiistämä, joka on ilmeinen todiste siitä, että se on Jumalan laki. Spiritismin [1] uskonnollinen näkökulma on esitetty teoksessa Evankeliumi Spiritismin Mukaan, joka on metodollisesti useista eri lähteistä kerätty kokoelma korkeimpien Henkien [2] moraalista opetuksista.